Tracon lähestyy ja WCS-paniikki kasvaa

Alku sujui hyvin. Aloitimme kisapuvut aivan ajoissa ja kerkesimme jo hieman suunnitella esitystäkin. Loppukesästä kuitenkin oli niin kiire, etten ehtinyt ommella yhtään. Koulun alettua sitten tajusinkin, että kirjoituksiinkin on enää kuukausi, ja mikä pahinta, historian kirjoituspäivä sattuu juuri Traconin jälkeiselle maanantaille. Tilanne on nyt siis sellainen, että puvut ovat auttamattomasti kesken; oikeastaan vasta vähän aloitettu, ääniraita on tekemättä ja esityskin puuttuu vielä. Tracon lähestyy uhkaavasti ja minun pitäisi nytkin olla ompelemassa tai lukemassa kirjoituksiin. Viivytelläkseni päätin kuitenkin päivittää blogia.

Tällä hetkellä Saber-cossistani on valmiina vain alushame. Sen lisäksi on vielä tehtävä paljon panssareita, miekkoja (jotka ovat tosin onneksi suurimmaksi osaksi Tuukan alaa), alusmekko ja itse sininen päällysmekko. Ja lisäksi vielä valkoiset aluspöksyt hameen alle. Osa panssareista on jo tekeillä, mutta pelottavan paljon on vielä tekemättä. Oman cossin lisäksi pitää sitten vielä kaavoittaa ja ommella Archer-pukua tai ainakin ohjeistaa Tuukkaa mistä pitää ommella ja miten, joka kuulostaa melkein yhtä isolta hommalta kuin itse ompeleminen... ; A ; Onneksi kuitenkin Tuukka pääsee tulemaan meille ensi viikolla, niin saamme toivon mukaan sitten harjoiteltua esitystä ja ommeltua pukuja. Eri kaupungeissa asuminen tekee tällaiset yhteistyöprojektit vähän hankaliksi.

Panssarien tekeminen on ollut hauskaa mutta vaikeaa. Olen vihdoin saanut torsopanssarin ja käsipanssarien suurimmat palat leikattua, mutta sormia suojaamaan pitäisi väkertää gauntletinpalasia ja jalkapanssarit ja hameen sivupanssarit puuttuvat kokonaan. Olen vähän huolissani, sillä en ole varma riittääkö softis kaikkeen, olisi pitänyt ostaa sitä lisää enemmän kuin yksi iso arkki kun pääsin käymään Hobbypointissa.

Anteeksi hyvin pimeistä kuvista, otin ne oikeastaan aika valoisassa tilassa, mutta kamera kai temppuili jotenkin tai valo ei kuitenkaan ollut riittävä. Kuvissa kuitenkin näkyy panssarin muoto. Panssari on kasassa väliaikaisesti maalarinteipillä, lopullinen kiinnitystapa on luultavasti jännä kuminauha+liima+jeesusteippi-viritelmä nurjalla puolella. Toivottavasti tuomaristo ei tuomitse brutaalilta näyttävää panssarin sisäpuolta, sillä jeesusteippi lienee luotettavin vaihtoehto panssariin, jonka täytyy kestää mm. lattialla pyörimistä, miekkailua, juoksua ja muuta kaikkea enemmän tai vähemmän atleettista.

 
 Tässä vielä groteski yritykseni muotoilla paloista kaarevia/pyöreitä kuumuuden avulla. Yhteen suuntaan taivuttaminen onnistui, mutta en valitettavasti onnistunut keskimmäisen etupalan joka suuntaan kaarevan muodon kanssa. En tiedä, olenko vain huono vai eikö softis vaan toimi niin. Joka tapauksessa jouduin leikkaamaan uuden palan ja muotoilemaan sen halkion avulla, joka sitten toimikin paljon paremmin, kuten ylemmistä kuvista näkyy. Toivon, että saan saumat piiloon gesson avulla, koska Saberin panssarin palat ovat täysin sileitä ja saumattomia.

Panssari oli yllättävän hyvä päällä, mutta ikävä kyllä se on suunniteltu niin, että joudun litistämään tissini, jotta se mahtuisi päälle, Saberilla kun ei ainakaan panssaroituna näytä olevan kovin suurta rintavarustusta ja oma kuppikokoni on noin E. Noh, ei voi mitään ja cosplayn vuoksi täytyy kärsiä ja niinpoispäin. Pelkään vain vähän kuinka hyvin pystyn liikkumaan rintakehä jesaroituna (jesseä suoraan paidan päälle, jessekorsetti olisi liian paksu ja näkyvä); jos jo tavallinen hengittäminen on ahdistavaa, millaista on juosta ja taistella?

Nämä kammotukset ovat siis tulevat käsipanssarit, joihin vielä tulee ne gauntlet-osat. Ne kaipaavat vielä pientä säätöä muutenkin. Luulen, että niistä kuitenkin tulee aika hyvät kunhan vaan jaksan tehdä ne kunnolla loppuun.

Saberin peruukkikin on saapunut. Ostin suoraan Saberille tarkoitetun peruukin, joka siis oli jo valmiiksi muokattu. En osaa muokata varsinkaan pitkiä peruukkeja, joten tämä oli oikeastaan ainoa varteenotettava vaihtoehto. Toivon, ettei tällaisen hahmolle tarkoitetun peruukin ostaminen ole kiellettyä, mutta en vain millään viitsinyt käydä itse väkertämään, kun ebaysta sai hienomman ja halvemman. Archerin peruukki kuitenkin saa tuta varsinaisen muodonmuutoksen, sillä valmiiksi taakse sliipattuja valkoisia peruukkeja on todella vaikea löytää, ainakaan hyvännäköisiä sellaisia. Vähän jännittää, mutta netin tutoriaaleja seuraamalla muokkaaminen onnistunee. Toivottavasti.

Archerin puvusta minulla ei valitettavasti ole kuvia, mutta väkersin sitä varten Tuukalle muskelialuspaidan. Archerin musta paita on lihaksia myötäileviä kuvioita vaille valmis, mutta ne pitääkin sitten tehdä vasta kun paita on Tuukan päällä. Tai Tuukka Kakkosen, itsetehdyn Tuukan torson muotilla tehdyn mallinukentapaisen. Tuukka Kakkonen valmistui taidekoulussa opitulla tekniikalla, jolla voi tehdä myös helposti ihmisenkokoisia "veistoksia"; ensin mallin, tässä tapauksessa Tuukan, vartalo tai vartalon osa päällystetään elmukelmulla ja sen jälkeen kieputetaan ympärille pakkausteippiä. Noin kolme kerrosta on yleensä riittävä. Lopuksi leikataan teippi varovasti pois mallin ympäriltä, teipataan leikkaussauma takaisin kiinni ja täytetään nukke esimerkiksi rytistetyillä sanomalehdillä. Omien mittojen mukaisen mallinuken ei tarvitse maksaa satoja euroja, tällä tekniikalla rahaa kuluu tarvikkeisiin ehkä kymppi.

Oivoi, kello on jo yli kymmenen enkä saanut ommeltua tai luettua kirjoituksiin yhtään; noh, ainakin voin uskotella itselleni tehneeni jotain hyödyllistä kirjoittamalla blogiin.

Elämäni feministinä eli tieto lisää tuskaa

Viimeisen ~vuoden aikana olen lukenut paljon feminismistä, erityisesti liittyen rakkaisiin harrastuksiini eli videopeleihin ja tv-sarjoihin ynnä muihin. Aikaisemminkin olin vahvasti sillä kannalla, että naisetkin voivat olla vahvoja, mutta nyt tutustuttuani asiaan tarkemmin olen alkanut huomata kaikkialla naisiin liittyviä asioita, joissa olisi parantamisen varaa.

Esimerkiksi videopelit. Ilmeisesti vain 3-4 %  pelien protagonisteista on naisia, mikä tarkoittaa että noin 97% on miehiä - mikä taas kuulostaa suhteettoman suurelta määrältä. Naiset ovat love intrestejä tai siskoja tai vain koristeita taustalla. Ennen olin täysin tyytyväinen siihen, että pääsin pelaamaan vain mieshahmoilla, sillä hahmon sukupuolella ei juuri samaistumisen kannalta ole minulle väliä. Nyt kuitenkin aina silloin tällöin pelatessani mietin, mikseivät naiset kelpaa päähenkilöiksi. Vallalla on harhaluulo, jonka mukaan miehet eivät voi samaistua naisiin mutta naiset voivat miehiin - miehethän ovat ihmisiä ja naiset naisia.

Nykyään myös pelatessani turhaudun siihen, kuinka naishahmoja kohdellaan sivuhenkilöinä. "Damsel in distress" eli neito hädässä-trope on yhäkin aivan liian yleinen peleissä. Myös Feminist Frequencyn kehittelemä "neito jääkaapissa" -trope on ällöttävän yleinen. Siinä nainen on jo kuollut, mutta hänen sielunsa on kaapattu ja se täytyy siis pelastaa.

Metal Gear -pelisarja on yksi ylivoimaisimmista suosikeistani. Surullista kyllä juuri läpi pääsemässäni MGS4:ssä toistui jatkuvasti eräs ikävä, naisia alentava trope eli "mercy killing". Suurin osa boss battleista päättyi siihen, että brutaalin mecha-eläimen sisältä paljastui kaunis nainen, jonka pyllyä ja tissejä sitten kuvataan, ja jonka jälkeen pelaajan täytyy ampua nämä seksikkäät naiset ennen kuin he pääsevät tarpeeksi lähelle halatakseen Snakea. Jokaisen tappelun jälkeen Snakelle tulee soitto, jossa kuvaillaan naisen brutaalia menneisyyttä, ja lopuksi mainitaan, että oli armollista päästää heidät päiviltä. Pelin puolustukseksi täytyy sanoa, että siinä on myös vahvoja naishahmoja, kuten Meryl, joka johtaa rautaisella otteella erikoistaistelijajoukkoa, ja joka (HYVIN PIENI SPOILER) häämekossaankin (/SPOILER) näyttää ilahduttavan lihaksikkaalta.

Oikeastaan ainoa sarja, jonka naishahmoihin olen ollut täysin tyytyväinen on ollut Song of Ice and Fire (eli tutummin Game of Thrones). Sarjassa on paljon erilaisia naisia, joilla monilla on tärkeä rooli tarinan kannalta. Nämä kaikki naiset ovat eri tavoin vahvoja (kyllä, jopa Sansa, joka erittäin nuoresta iästään ja naiiviudestaan huolimatta pärjää brutaalin valtaistuinsodan keskellä). Tällaisia hyvinkirjoitettuja naishahmoja jää kaipaamaan monessa muussa sarjassa tai pelissä.

On ikävää, että naishahmoista on niin paljon pulaa. Cossaisin nimittäin mielelläni hahmoja, joista oikeasti pidän, mutta harmillisesti hyvät naishahmot ovat harvassa ja mieshahmot näyttävät miehiltä, joten potentiaalinen cosplayhahmovalikoimani jää erittäin pieneksi.